[index]

maya Yucatán


U dzaʹabal kʹajóoltbil u noj aʹalmaj tʹaanil u najmal wíinikoʹob


Tumeen u kuxtal wíinik x-maʹa palitzilil, u chíimpoltaʹal yetel u chaʹabal u kuxtal yóokʹol kaab ich jedz óolal, tiʹ ku taal tu chíimpoltaʹal u noʹojaʹanil kuxtal sijnal yetel wíinik bey jeʹex xan sijnal u najmalmajil keet kuxtal, mixmáak unaj u luʹsik tiʹ tuláakal u wíinikil yóokʹol kaabeʹ,
Tumeen yóoʹlal maʹ ojeltaʹan ku beetik u mixbaʹalkuunsaʹal u najmalil u kuxtal wíinik, dzoʹok u beetik u yúuchul seen kʹaakʹas baʹaloʹob tu táan u noʹajaʹanil u tuukul wíinik; yetel tumeen dzoʹok u yaʹalaʹal u jach nojochil baʹax ku dzíiboltik wíinikeʹ, u kajtal yóokʹol kaab tuʹux kaʹa kuxlak lukʹaʹan u sajakil yetel x-maʹa óotzilil, kaʹa béeyak u yaʹalik baʹax ku tukultik yetel u kiliʹichkuunsik jeʹe máakalmáak Yumtzilil u kʹáateʹ,

Tumeen tun le najmal sijnal yetel wíinik jach kʹaʹabet u boʹoybesaʹal tu yáanal jumpʹéel Noj Aʹalmaj Tʹaan, u tiʹal maʹ u beetaʹal u líikʹil wíinik baʹateʹel tumeen u talamil kuxtal yetel u nuunsaʹal,

Tumeen ku tukultaʹal xan jach kʹaʹabet u kaxantaʹal bix uchak u bisikuba maʹalob tuláakal u kaajiloʹob yóokʹol kaab,

Tumeen k-kʹaʹajsik tuláakal u kaajiloʹob Naciones Unidas, dzoʹok u dzíibtikoʹob u moktʹaanil u chíimpoltikoʹob le Najmal sijnal yetel wíinik, ichil u noʹojaʹanil yetel u beelal bey wíinikeʹ, beytun wa koʹolel wa xiib; yetel tumeen dzoʹok yaʹalikoʹob yaan u chúukpajal yóoloʹob u kaxantoʹob u maʹalobtal u kuxtal wíinik yetel u jóokʹsoʹob ichil óotzilil kaʹalikil u chíimpoltikoʹob u kuxtal,

Tumeen le kaajoʹob táakaʹan dzoʹok u beetikoʹon u Mok Tʹaanil yetel Organización tiʹ Naciones Unidas, tiʹal u cíimpolaʹal bey jeʹe unaj tuláakal yóokʹol kaab le Najmal Sijnal yetel wíinikoʹ, bey jeʹex u kuxtal x-maʹa palitzilil, yetel

Tumeen u kʹajóoltaʹal le Najmal Sijnal yetel wíinik yetel bix uchak u kuxtal x-maʹa palitzilil jach táanil yaan tiʹal kaʹa béeyak u dzoʹokbesaʹal le Mok Tʹaanaʹ,

Le NOJ MOLAʹAYAʹ ku yaʹalik

LE U NOJ AʹALMAJ TʹAANIL le Najmal Sijnal yetel wíinikaʹ, jumpʹéel baʹal jach kʹaʹabet u yilaʹal u dzoʹokbesaʹal tumeen tuláakal u kaajiloʹob yóokʹol kaab, tuʹux kaʹa táaakpajak wíinik yetle u molaʹayiloʹob, tiʹal u chʹaʹak tiʹ letiʹ u noj tuukulil yetel u kaʹansikoʹob u chíimpoltaʹal u kuxtal wíinik x-maʹa palitzilil yetel xan u beetikoʹob tuláakal baʹax kaʹabéet tu kaajaloʹob yetel tuláakal yóokʹol kaab tuʹux kaʹa ilaʹak u chíimpoltaʹal yetel u dzoʹokbesaʹal ichil le kaajoʹob beetmajil u Moktʹaaniloʹ yetel xan ichil u méekʹtan kaajiloʹob.


Artículo 1
Tuláakal wíinik ku síijil jáalkʹab yetel keet u tsiikul yetel Najmal Sijnalil, beytun xan naʹataʹan sijnalil yetel noʹojaʹanil u tuukuloʹ, kʹaʹabet u bisikuba bey láaktzilil yetel tuláakal u baatzileʹ.


Artículo 2
Tuláakal wíinikeʹ sijnal yetel le Najmaloʹobaʹ beeyxan yetel u siibalil u kuxtal x-maʹa palitzilil bey jeʹex u chʹaʹachiʹitaʹal tiʹ le Aʹalmaj Tʹaanaʹ, kex tumeen jelaʹan u chʹiʹibal, u boonlil u yootʹel, xiib wa koʹolel, wa jelaʹan u tʹaan, u kiliʹichkuunaj, u tuukul wa u láakʹ jeʹe baʹalakeʹ, tuʹux u taal, u kaajal wa máax yetel ku muchʹikubáa, beykaʹaj u ayikʹalil, tuʹux síijnal wa jeʹe baʹalak u láakʹ baʹalileʹ.
Yeteleʹ, maʹatan u páaykuntaʹal wíinik chen tumeen jelaʹan u tuukul, u Najmal Sijnalil wa u Aʹalmaj Tʹaanil u kaajal, wa u Méekʹtan kaajil tuʹux u taal, mix tumeen táanxelil tuʹux yaan u kaajal, wa yaan u jalaʹachoʹob wa táakaʹan ichil u láakʹ kaaj.


Artículo 3
Tuláakal wíinikeʹ Sijnal u Najmalmajil u kuxtal, maʹ u palitziltaʹal beeyxan maʹ u loʹobol u wíinklal yetel u kaalantaʹal u kuxtal.


Artículo 4
Mimáak unaj u palitziltaʹal mix u meyajtik u baʹal u láakʹ máak; palitzilil yetel u koʹonol wíinik tiʹal meyajeʹ tiʹ u láakʹ máak x-maʹa boʹolileʹ wetʹaʹan.


Artículo 5
Mixmáak tiʹ unaj u beetaʹal loob, mix u nuumsaʹal, u kʹoʹolol, wa u beetaʹal u boʹotik u siʹipil bey baʹalcheʹe mix u tʹonkiintaʹal.


Artículo 6
Tuláakal máan sijnal u najmalmajil u chíimpoltaʹal u kuxtal yetel u dzoʹzkbesaʹal le Najmal Sijnal yanil tiʹ ku yaʹalaʹal teʹej Noj Aʹalmaj Tʹaanoʹoboʹ.


Artículo 7
Mixmáak jelaʹan wa nojbaʹal tu táan le Aʹalmaj Tʹaanoʹboʹ, beytunoʹ tuláakal máak uchak u boʹoybesjuba tu yáanal. Tuláakal máak u najmalmaj u tokbesaʹal tu táan jeʹe baʹalak nuumsajil kaʹa siʹipik tu táan le Tzol Tʹaanaʹ, wa tiʹ jeʹe máaxak kaʹa líikʹik yóol u beet le nuumsajoʹ.


Artículo 8
Tuláakal máak sijnal u najmalmajil u tokbesaʹal tu kúuchil tiʹibilkunah tu kaajal, tuʹux kaʹa ilaʹak u chíimpoltaʹal le Najmal Sijnal yeteloʹ yetel u dzoʹokbesaʹal le baʹax ku yaʹalaʹal teʹej Aʹalmaj Tʹaanoʹoboʹ.


Artículo 9
Mixmáak unaj u kʹaʹalal wa maʹa u káant yetel u kʹam u siʹipiliʹ, mix u tojolchʹintaʹal tu kaajal.


Artículo 10
Tuláakal máak u najmalmaj, keet yetel jeʹe máaxakeʹ, u yuʹubalʹal u tʹaan tumeen tuláakal máak, wa ich tiʹibilileʹ maʹ u makik u xikin máax joʹolbesik tiʹ baʹax ku yaʹalik, tiʹal kaʹa jeʹedzek yetel utz u najmal máak yetel baʹax kʹaʹabet u beetik, beeytun xan tiʹal u chʹóochʹaʹal jeʹe baʹalak takpoolil yaan tu yóokʹoleʹ.


Artículo 11
1. Tuláákal máak ku taʹakal u pooleʹ unaj u yáax tukultaʹal minaʹan u siʹipil kaʹalikil maʹa eʹesaʹak yetel wa maʹ u káant, bey jeʹex u yaʹalaʹal teʹej Aʹalamaj Tʹaanoʹoboʹ, yetel unaj u xaʹakʹaltaʹal u tzikbeʹenil tu táan kaaj tiʹal yilaʹal wa yaan u siʹipil yetel xan u yilaʹal u tokbesaʹal tumeen máaxoʹob letiʹ u meyaj.
2. Mixmáak unaj u dzaʹabal u kuuch yetel u kʹaʹalal tu yóoʹlal baʹax ku beetik, wa baʹa maʹatan u beetik, wa tu kʹiinil u beetik wa u pʹatik u beetikeʹ maʹa wetʹaʹan wa dzaʹan bey yaan u siʹipilil tumeen u Aʹalmaj Tʹaanil u kaajal wa jeʹe baʹalak kaajileʹ.


Artículo 12
Mixmáak yaan u páajtalil tiʹ u yokbesikuba tu kuxtal mix,áak, yetel u chʹiʹibaloʹob, ichil yotoch wa u wachʹik juʹun ku túuxtaʹaltiʹ, mix u nuumsik u kʹaabaʹ yetel tsikbeʹenil. Tuláakal máak sijnal u najmatmajil u boʹoybesaʹal tumeen Aʹalmaj Tʹaan tiʹal maʹ yokbesikubá mixmáak tu kuxtal yetel maʹ u nuumsaʹal.


Artículo 13
1. Tuláakal máak yaantiʹ u páajtalil u bin jeʹe tuʹuxak u kʹáateʹ, beeyxan u jéedzel kajtal jeʹe tuʹuxak kaajil ichil u boj méekʹtankaajaleʹ.
2. Tuláakal máak yaantiʹ u páajtalil u jóokʹol tu kaajal tiʹal u bin jeʹe baʹalak kaajileʹ, beeyan u suut tu kaajal.


Artículo 14
1. Wa táan u chʹaʹapachtaʹal wa u máan u chuʹukileʹ, tuláakal máak sijnal u najmatmajil u kʹaʹamal jeʹe tuʹuxak u láakʹ kaajileʹ yetel maʹa u jóokʹsaʹaliʹ.
2. Baʹaleʹ maʹatan u béeytal u boʹoybesik máak wa tumeen jach tu jaajil yaan u siʹipil tu kaajal, beeyxan wa wetʹaʹan tumeen u Aʹalmaj Tʹaan Naciones Unidas.


Artículo 15
1. Tuláakal máak sijnal u najmatmajil u kajtal tiʹ jumpʹéel kaaj.
2. Tiʹ mixmáak uchak u lukʹsaʹal u kaajal, mix u lukʹsaʹaltiʹ u páajtalil u kʹexik u kaajal.


Artículo 16
1. Xiiboʹob yetel koʹoleloʹob, le ken u chuk u jaʹabil u dzoʹokol u beeloʹobeʹ, u najmatmajoʹob, jeʹe baʹalak u chʹiʹibaloʹobeʹ, jeʹe tuʹuxak u kaajaloʹobeʹ, jeʹe máakalmáak kʹujil ku kiliʹichkuunsikoʹobeʹ, u dzoʹokol u beeloʹob tiʹal kaʹa yanak u kúuchkabaloʹob; yetel keet u najmaloʹob tu yóoʹlal u dzoʹokol u beeloʹob, kaʹalikil dzokaʹan u beeloʹob wa le ken u pʹatubaʹob.
2. Chen yetel kaʹa u dzáa u tʹaan tu kaʹatúulal le máax u kʹáat dzoʹokol u beeloʹ, uchak u yúuchul le dzoʹokol beeloʹ.
3. Kúuchkabaleʹ letiʹ u chuun yetel yáax bix u muchʹikuba wíinik kajtal beytunoʹ kʹaʹanaʹan u kalaantaʹal tumeen tuláakal kaaj yetel tumeen jalaʹachoʹob.


Artículo 17
1. Tuláakal máak sijnal u najmatmajil u yantal baʹal u tiʹalinte, tu juunal wa múuchʹkab.
2. Mixmáak uchak u lukʹsik baʹal u tiʹal máak.


Artículo 18
Tuláakal máak yaan u páajtalil u tukultik jeʹe baʹalak u kʹáateʹ, jeʹe bixak u kʹáateʹ yetel u kiliʹichkuunsik jeʹe máakaláak Kʹujil u kʹáateʹ; bey xan u kʹexik u kiliʹichkuunaj wa u tuukul jeʹe baʹalak kʹiin u kʹáateʹ, beytun xan u dzáak ojeltbil u kiliʹichkuunaj yetel baʹax ku tukultik, tu juunal wa múuchʹkab, beytun tu táan kaaj wa tu juunal, tiʹal u kanik, u táakpajal wa u dzoʹokbesik.


Artículo 19
Tuláakal máak yaantiʹ u páajtalil u tukultik yetel u yaʹalik le baʹax u kʹáateʹ; le najmalaʹ ku yaʹalik maʹ u chiʹichnak-kuunsaʹal máak chen tu yóoʹlal bix u tuukul, beytun u xakʹal kaxantik baʹax kʹaʹabet u yojeltik, u kʹamik nuʹuktaj yetel u dzáak kʹajóoltbil tiʹ tuláakal yóokʹol kaab yetel jeʹe baʹalak wa jeʹe bixak ku páajtaleʹ.


Artículo 20
1. Tuláakal máak sijnal yetel u páajtalil u muchʹikuba yetel u nupikuba yetel jeʹe máaxak kaʹalikil maʹatan u beetik kʹaas tiʹ mixmáak yeteleʹ.
2. Mixmáak unaj u beetaʹal u táakpajal tiʹ mixbaʹal yetel u nuchʹikuba yetel mixmáak wa maʹ u kʹáatiʹ.


Artículo 21
1. Tiʹ tuláakal máak yaan u páajtalil u táakpajal ichil u jalaʹachil u kaajal, wa letiʹ kaʹa u beet u jalaʹachil wa kaʹa táakpajak tiʹal páaykunsaʹal u jalaʹchil.
2. Tuláakal máak sijnal u najmatmajil u táakpajal, bey jeʹe máaxak, ichil u mayej jalaʹach.
3. U nij jalaʹachil jumpʹéel kaajeʹ u kajnáaliloʹob; beytunoʹ letiʹob kʹaʹabet u páaybesik u jalaʹachoʹob le ken kʹuchuk tu kʹiinil, tuʹux tuláakal máak unaj u tukultik tu juunal máax u kʹáat u dzáa jalaʹachil.


Artículo 22
Tuláakal máak, tumeen táakaʹan ichil jumpʹéel kaajeʹ, sijnal u najmatmajil u kaalantaʹal, yetel u dzaʹabaʹaltiʹ, tumeen u kaajal yetel u yáantiaj u láakʹ kaajoʹob tu yóokʹol kaabeʹ, le baʹax kʹaʹabettiʹ tiʹal u kuxtaleʹ, tiʹal u béeytal u kuxtal tiʹ jumpʹéel kkaj yetel u yeʹesik u chíikul u kuxtal, bey jeʹex ku kʹaʹabetkuunsik u tsikbeʹenil yetel u noʹojaʹanil u kuxtaleʹ.


Artículo 23
1. tuláakal máak sijnal u najmatmajil u dzaʹabal meyajtiʹ, u téetik baʹa meyajil u kʹáat u beet bey jeʹe máaxakeʹ, kaʹa kuxlak yetel u meyajm yetel u kaalaantaʹal maʹ u lukʹsaʹal meyajitiʹ.
2. Tuláakal máak sijnal u najmatmajil u náajal bey jeʹex u náajal jeʹe máaxak ku beetik jumpʹéel meyaj bey jeʹex le ku beetikoʹ.
3. Tuláakal máak ku neyajeʹ sijnal u najmatmajil u boʹotaʹal le beykaʹaj ku boʹotaʹal u láakʹ máaxoʹob beetik le mayaj ku beetikoʹ, uchak u náajaltik nonoj u tiʹal u kuxtal maʹalob yetel kúuchkabal, kaʹa dzaʹabaktiʹ le beykaʹaj kʹaʹabet tiʹal u maʹalob kuxtal bey jeʹex kʹaʹanaʹan tiʹ u tzikbeʹenil wíinikeʹ, yetel wa maʹatan u náajaltik tu pʹiiseʹ, unaj u chúukbesaʹal tiʹ tumeen jalaʹach.
4. Tiʹ tuláakal máak yaan u páajtalil u muchʹikubáa wa u táakpajal ichil múuchʹkabaloʹob tiʹal u tokbesaʹal u najmal.


Artículo 24
Tuláakal máak u najmatmajil u chaʹabal u jeʹelel, maʹ u meyaj wa jaypʹéel kʹiin, maʹ u máan tiʹ bulkʹiin u meyaj yetel u boʹotaʹal u jeʹelel wa jaypʹéel kʹiin kex maʹatan u meyaj.


Artículo 25
1. Tuláakal máak sijnal u najmatmajil u kuxtal maʹalob paʹteʹ yetel u kúuchkabal, beeyxan kaʹan yanak u toj óolal, kaʹa kuxlakoʹob tuʹux kaʹa táanilkuunsaʹak u yantal u janaloʹob, u nookʹoʹob, u yotochoʹob, dzáak yetel tuláakal baʹax kʹaʹabet tiʹal jumpʹéel maʹalob kuxtal; sijnal xan u najmatmil wa ku pʹáatal minaʹan meyaj tiʹ, wa ku kʹojaʹantal, ku yúuchul loob tiʹ, ku kíimil yíicham, ku chʹíijil wa jeʹe baʹalak láak kaʹa lukʹestiʹ kex maʹ u káat baʹax tuʹux ku kaxtik u kuxtaleʹ.
2. X-yoʹom koʹolel yetel mejen paalaleʹ sijnal u najmatmajil u kalaantaʹaloʹob maʹalob. Tuláakal mejen paalal síijil tiʹ koʹolel dzokaʹan wa maʹ dzokaʹan u beeleʹ, u najmalamj u kalaantaʹal tumeen kaaj yetel u yáantaʹal líikʹil maʹalob tumeen jalaʹach.


Artículo 26
1. Tuláalak máak sijnal u najmatmajil u kaambal. Le yáax kaambaloʹoboʹ kʹanaʹan maʹ u tojoltik. Le yáax kaambaloʹoboʹ tuláakal máak tzaaj u kʹamik. U kaambalil jumpʹéel meyajeʹ tuláakal máak xan unaj u kʹamik; baʹaleʹ teʹelaʹ uchak u táakpajal le máax yaan u muukʹileʹ.
2. Le kaambaloʹ uchak u kaxtik u muʹukʹaʹankuunsik u tsikbeʹenil máak yetel u beetik u chíimpoltaʹal tumeen tuláakal máak le najmal sijnal yetel wíinikoʹ bey jeʹex le aʹalmaj tʹaanoʹoboʹ; unaj u yáantaj tiʹal u naʹatikuba wíinik, u bisikuba maʹalob méekʹtan kaajoʹob, kaajoʹob, múuchʹ kiliʹichkuunsajoʹob; yetel unaj u yáantaj tiʹ u meyaj Naciones Unidas tiʹal u kuxtal kaajoʹob yetel jedz óolal.
3. Táatatziloʹobeʹ uchak u téetikoʹob baʹax u kʹáatoʹob ka u kan u paaloʹob.


Artículo 27
1. Tuláakal máak sijnal u najmatmajil u táakpajal tu tʹaan yóolaj ichil u chíikul u kuxtal u kaajal, u náaysik yóol yetel jadzutz meyajoʹob, u táakpajal yetel u kʹamik yutzil le xakʹal naʹatoʹoboʹ.
2. Tuláakal máak sijnal u najmatmajil u boʹoybesaʹal u noʹojaʹanil u kuxtal, baʹal u tiʹal, u meyaj tiʹ xakʹal naʹat, u ikʹil dzíib wa jeʹe baʹalak kaʹa u meyajteʹ.


Artículo 28
Tuláakal máak sijnal u najmatmajil u yantal u nuʹukbesajil tu kaajal wa tuláakal yóokʹol kaab tiʹal u dzaʹabal kʹajóoltbil yetel u dzoʹokbesaʹal le Nuʹuktaj tʹaanaʹ.


Artículo 29
1. Tuláakal máak yaan u kuch uchil u kaajal tumeen chen jaʹali ichil u kaajal uchak u béeytal u dzoʹokbesik u tsikbeʹenileʹ.
2. Ikil u dzoʹokbesik u najmal yetel u kuxtal ichil le nuʹuktajoʹobaʹ, tuláakal máakeʹ chen uchak u chíimpoltik yetel maʹ u xaakʹabtik u xuul u tʹaan le Aʹalmaj Tʹaanoʹob tu yóoʹlal u láakʹ máakoʹoboʹ, yetel u dzoʹokbesaʹal u noʹojaʹanil kuxtal, u chíimpoltaʹal wíinik yetel u keet yantal u toj óolal kaaj.
3. Le Najmaloʹob yetel u noʹojaʹanil kuxtalaʹ maʹatan u béeytal u dzoʹokbesaʹal wa maʹatan u chíimpoltaʹal u Nuʹuktaj yetel u Aʹalmaj Tʹaan Naciones Unidas.


Artículo 30
Mixbaíal tiʹ le Nuʹuktaj uchak u chʹaʹabal tumeen jalaʹach, junmúuchʹ máak wa juntúul máak tiʹal u beetik mixbaʹal tiʹal u weʹetʹel wa maʹ u dzoʹokbesaʹal le Nuʹuktajoʹob yetel Aʹalmaj Tʹaannoʹob ku dzaʹabal kʹajóoltbil tiʹ le Nuʹuktajaʹ.

[index]