[index]
maya
Yucatán
U dzaʹabal kʹajóoltbil u noj aʹalmaj tʹaanil u najmal wíinikoʹob
Tumeen u kuxtal wíinik x-maʹa palitzilil, u chíimpoltaʹal yetel u chaʹabal u kuxtal
yóokʹol kaab ich jedz óolal, tiʹ ku taal tu chíimpoltaʹal u noʹojaʹanil kuxtal
sijnal yetel wíinik bey jeʹex xan sijnal u najmalmajil keet kuxtal, mixmáak unaj
u luʹsik tiʹ tuláakal u wíinikil yóokʹol kaabeʹ,
Tumeen yóoʹlal maʹ ojeltaʹan ku beetik u mixbaʹalkuunsaʹal u najmalil u kuxtal
wíinik, dzoʹok u beetik u yúuchul seen kʹaakʹas baʹaloʹob tu táan u noʹajaʹanil
u tuukul wíinik; yetel tumeen dzoʹok u yaʹalaʹal u jach nojochil baʹax ku dzíiboltik
wíinikeʹ, u kajtal yóokʹol kaab tuʹux kaʹa kuxlak lukʹaʹan u sajakil yetel x-maʹa
óotzilil, kaʹa béeyak u yaʹalik baʹax ku tukultik yetel u kiliʹichkuunsik jeʹe
máakalmáak Yumtzilil u kʹáateʹ,
Tumeen tun le najmal sijnal yetel wíinik jach kʹaʹabet u boʹoybesaʹal tu yáanal
jumpʹéel Noj Aʹalmaj Tʹaan, u tiʹal maʹ u beetaʹal u líikʹil wíinik baʹateʹel
tumeen u talamil kuxtal yetel u nuunsaʹal,
Tumeen ku tukultaʹal xan jach kʹaʹabet u kaxantaʹal bix uchak u bisikuba maʹalob
tuláakal u kaajiloʹob yóokʹol kaab,
Tumeen k-kʹaʹajsik tuláakal u kaajiloʹob Naciones Unidas, dzoʹok u dzíibtikoʹob
u moktʹaanil u chíimpoltikoʹob le Najmal sijnal yetel wíinik, ichil u noʹojaʹanil
yetel u beelal bey wíinikeʹ, beytun wa koʹolel wa xiib; yetel tumeen dzoʹok
yaʹalikoʹob yaan u chúukpajal yóoloʹob u kaxantoʹob u maʹalobtal u kuxtal wíinik
yetel u jóokʹsoʹob ichil óotzilil kaʹalikil u chíimpoltikoʹob u kuxtal,
Tumeen le kaajoʹob táakaʹan dzoʹok u beetikoʹon u Mok Tʹaanil yetel Organización
tiʹ Naciones Unidas, tiʹal u cíimpolaʹal bey jeʹe unaj tuláakal yóokʹol kaab
le Najmal Sijnal yetel wíinikoʹ, bey jeʹex u kuxtal x-maʹa palitzilil, yetel
Tumeen u kʹajóoltaʹal le Najmal Sijnal yetel wíinik yetel bix uchak u kuxtal
x-maʹa palitzilil jach táanil yaan tiʹal kaʹa béeyak u dzoʹokbesaʹal le Mok
Tʹaanaʹ,
Le NOJ MOLAʹAYAʹ ku yaʹalik
LE U NOJ AʹALMAJ TʹAANIL le Najmal Sijnal yetel wíinikaʹ, jumpʹéel baʹal jach
kʹaʹabet u yilaʹal u dzoʹokbesaʹal tumeen tuláakal u kaajiloʹob yóokʹol kaab,
tuʹux kaʹa táaakpajak wíinik yetle u molaʹayiloʹob, tiʹal u chʹaʹak tiʹ letiʹ
u noj tuukulil yetel u kaʹansikoʹob u chíimpoltaʹal u kuxtal wíinik x-maʹa palitzilil
yetel xan u beetikoʹob tuláakal baʹax kaʹabéet tu kaajaloʹob yetel tuláakal
yóokʹol kaab tuʹux kaʹa ilaʹak u chíimpoltaʹal yetel u dzoʹokbesaʹal ichil le
kaajoʹob beetmajil u Moktʹaaniloʹ yetel xan ichil u méekʹtan kaajiloʹob.
Artículo 1
Tuláakal wíinik ku síijil jáalkʹab yetel keet u tsiikul
yetel Najmal Sijnalil, beytun xan naʹataʹan sijnalil yetel noʹojaʹanil u tuukuloʹ,
kʹaʹabet u bisikuba bey láaktzilil yetel tuláakal u baatzileʹ.
Artículo 2
Tuláakal wíinikeʹ sijnal yetel le Najmaloʹobaʹ beeyxan yetel u siibalil u kuxtal
x-maʹa palitzilil bey jeʹex u chʹaʹachiʹitaʹal tiʹ le Aʹalmaj Tʹaanaʹ, kex tumeen
jelaʹan u chʹiʹibal, u boonlil u yootʹel, xiib wa koʹolel, wa jelaʹan u tʹaan,
u kiliʹichkuunaj, u tuukul wa u láakʹ jeʹe baʹalakeʹ, tuʹux u taal, u kaajal
wa máax yetel ku muchʹikubáa, beykaʹaj u ayikʹalil, tuʹux síijnal wa jeʹe baʹalak
u láakʹ baʹalileʹ.
Yeteleʹ, maʹatan u páaykuntaʹal wíinik chen tumeen jelaʹan u tuukul, u Najmal
Sijnalil wa u Aʹalmaj Tʹaanil u kaajal, wa u Méekʹtan kaajil tuʹux u taal, mix
tumeen táanxelil tuʹux yaan u kaajal, wa yaan u jalaʹachoʹob wa táakaʹan ichil
u láakʹ kaaj.
Artículo 3
Tuláakal wíinikeʹ Sijnal u Najmalmajil u kuxtal, maʹ u palitziltaʹal beeyxan
maʹ u loʹobol u wíinklal yetel u kaalantaʹal u kuxtal.
Artículo 4
Mimáak unaj u palitziltaʹal mix u meyajtik u baʹal u láakʹ máak; palitzilil
yetel u koʹonol wíinik tiʹal meyajeʹ tiʹ u láakʹ máak x-maʹa boʹolileʹ wetʹaʹan.
Artículo 5
Mixmáak tiʹ unaj u beetaʹal loob, mix u nuumsaʹal, u kʹoʹolol, wa u beetaʹal
u boʹotik u siʹipil bey baʹalcheʹe mix u tʹonkiintaʹal.
Artículo 6
Tuláakal máan sijnal u najmalmajil u chíimpoltaʹal u kuxtal yetel u dzoʹzkbesaʹal
le Najmal Sijnal yanil tiʹ ku yaʹalaʹal teʹej Noj Aʹalmaj Tʹaanoʹoboʹ.
Artículo 7
Mixmáak jelaʹan wa nojbaʹal tu táan le Aʹalmaj Tʹaanoʹboʹ, beytunoʹ tuláakal
máak uchak u boʹoybesjuba tu yáanal. Tuláakal máak u najmalmaj u tokbesaʹal
tu táan jeʹe baʹalak nuumsajil kaʹa siʹipik tu táan le Tzol Tʹaanaʹ, wa tiʹ
jeʹe máaxak kaʹa líikʹik yóol u beet le nuumsajoʹ.
Artículo 8
Tuláakal máak sijnal u najmalmajil u tokbesaʹal tu kúuchil tiʹibilkunah tu
kaajal, tuʹux kaʹa ilaʹak u chíimpoltaʹal le Najmal Sijnal yeteloʹ yetel u dzoʹokbesaʹal
le baʹax ku yaʹalaʹal teʹej Aʹalmaj Tʹaanoʹoboʹ.
Artículo 9
Mixmáak unaj u kʹaʹalal wa maʹa u káant yetel u kʹam u siʹipiliʹ, mix u tojolchʹintaʹal
tu kaajal.
Artículo 10
Tuláakal máak u najmalmaj, keet yetel jeʹe máaxakeʹ, u yuʹubalʹal u tʹaan tumeen
tuláakal máak, wa ich tiʹibilileʹ maʹ u makik u xikin máax joʹolbesik tiʹ baʹax
ku yaʹalik, tiʹal kaʹa jeʹedzek yetel utz u najmal máak yetel baʹax kʹaʹabet
u beetik, beeytun xan tiʹal u chʹóochʹaʹal jeʹe baʹalak takpoolil yaan tu yóokʹoleʹ.
Artículo 11
1. Tuláákal máak ku taʹakal u pooleʹ unaj u yáax tukultaʹal minaʹan u siʹipil
kaʹalikil maʹa eʹesaʹak yetel wa maʹ u káant, bey jeʹex u yaʹalaʹal teʹej Aʹalamaj
Tʹaanoʹoboʹ, yetel unaj u xaʹakʹaltaʹal u tzikbeʹenil tu táan kaaj tiʹal yilaʹal
wa yaan u siʹipil yetel xan u yilaʹal u tokbesaʹal tumeen máaxoʹob letiʹ u meyaj.
2. Mixmáak unaj u dzaʹabal u kuuch yetel u kʹaʹalal tu yóoʹlal baʹax ku beetik,
wa baʹa maʹatan u beetik, wa tu kʹiinil u beetik wa u pʹatik u beetikeʹ maʹa
wetʹaʹan wa dzaʹan bey yaan u siʹipilil tumeen u Aʹalmaj Tʹaanil u kaajal wa
jeʹe baʹalak kaajileʹ.
Artículo 12
Mixmáak yaan u páajtalil tiʹ u yokbesikuba tu kuxtal mix,áak, yetel u chʹiʹibaloʹob,
ichil yotoch wa u wachʹik juʹun ku túuxtaʹaltiʹ, mix u nuumsik u kʹaabaʹ yetel
tsikbeʹenil. Tuláakal máak sijnal u najmatmajil u boʹoybesaʹal tumeen Aʹalmaj
Tʹaan tiʹal maʹ yokbesikubá mixmáak tu kuxtal yetel maʹ u nuumsaʹal.
Artículo 13
1. Tuláakal máak yaantiʹ u páajtalil u bin jeʹe tuʹuxak u kʹáateʹ, beeyxan
u jéedzel kajtal jeʹe tuʹuxak kaajil ichil u boj méekʹtankaajaleʹ.
2. Tuláakal máak yaantiʹ u páajtalil u jóokʹol tu kaajal tiʹal u bin jeʹe baʹalak
kaajileʹ, beeyan u suut tu kaajal.
Artículo 14
1. Wa táan u chʹaʹapachtaʹal wa u máan u chuʹukileʹ, tuláakal máak sijnal
u najmatmajil u kʹaʹamal jeʹe tuʹuxak u láakʹ kaajileʹ yetel maʹa u jóokʹsaʹaliʹ.
2. Baʹaleʹ maʹatan u béeytal u boʹoybesik máak wa tumeen jach tu jaajil yaan
u siʹipil tu kaajal, beeyxan wa wetʹaʹan tumeen u Aʹalmaj Tʹaan Naciones Unidas.
Artículo 15
1. Tuláakal máak sijnal u najmatmajil u kajtal tiʹ jumpʹéel kaaj.
2. Tiʹ mixmáak uchak u lukʹsaʹal u kaajal, mix u lukʹsaʹaltiʹ u páajtalil u
kʹexik u kaajal.
Artículo 16
1. Xiiboʹob yetel koʹoleloʹob, le ken u chuk u jaʹabil u dzoʹokol u beeloʹobeʹ,
u najmatmajoʹob, jeʹe baʹalak u chʹiʹibaloʹobeʹ, jeʹe tuʹuxak u kaajaloʹobeʹ,
jeʹe máakalmáak kʹujil ku kiliʹichkuunsikoʹobeʹ, u dzoʹokol u beeloʹob tiʹal
kaʹa yanak u kúuchkabaloʹob; yetel keet u najmaloʹob tu yóoʹlal u dzoʹokol u
beeloʹob, kaʹalikil dzokaʹan u beeloʹob wa le ken u pʹatubaʹob.
2. Chen yetel kaʹa u dzáa u tʹaan tu kaʹatúulal le máax u kʹáat dzoʹokol u beeloʹ,
uchak u yúuchul le dzoʹokol beeloʹ.
3. Kúuchkabaleʹ letiʹ u chuun yetel yáax bix u muchʹikuba wíinik kajtal beytunoʹ
kʹaʹanaʹan u kalaantaʹal tumeen tuláakal kaaj yetel tumeen jalaʹachoʹob.
Artículo 17
1. Tuláakal máak sijnal u najmatmajil u yantal baʹal u tiʹalinte, tu juunal
wa múuchʹkab.
2. Mixmáak uchak u lukʹsik baʹal u tiʹal máak.
Artículo 18
Tuláakal máak yaan u páajtalil u tukultik jeʹe baʹalak u kʹáateʹ, jeʹe bixak
u kʹáateʹ yetel u kiliʹichkuunsik jeʹe máakaláak Kʹujil u kʹáateʹ; bey xan u
kʹexik u kiliʹichkuunaj wa u tuukul jeʹe baʹalak kʹiin u kʹáateʹ, beytun xan
u dzáak ojeltbil u kiliʹichkuunaj yetel baʹax ku tukultik, tu juunal wa múuchʹkab,
beytun tu táan kaaj wa tu juunal, tiʹal u kanik, u táakpajal wa u dzoʹokbesik.
Artículo 19
Tuláakal máak yaantiʹ u páajtalil u tukultik yetel u yaʹalik le baʹax u kʹáateʹ;
le najmalaʹ ku yaʹalik maʹ u chiʹichnak-kuunsaʹal máak chen tu yóoʹlal bix u
tuukul, beytun u xakʹal kaxantik baʹax kʹaʹabet u yojeltik, u kʹamik nuʹuktaj
yetel u dzáak kʹajóoltbil tiʹ tuláakal yóokʹol kaab yetel jeʹe baʹalak wa jeʹe
bixak ku páajtaleʹ.
Artículo 20
1. Tuláakal máak sijnal yetel u páajtalil u muchʹikuba yetel u nupikuba yetel
jeʹe máaxak kaʹalikil maʹatan u beetik kʹaas tiʹ mixmáak yeteleʹ.
2. Mixmáak unaj u beetaʹal u táakpajal tiʹ mixbaʹal yetel u nuchʹikuba yetel
mixmáak wa maʹ u kʹáatiʹ.
Artículo 21
1. Tiʹ tuláakal máak yaan u páajtalil u táakpajal ichil u jalaʹachil u kaajal,
wa letiʹ kaʹa u beet u jalaʹachil wa kaʹa táakpajak tiʹal páaykunsaʹal u jalaʹchil.
2. Tuláakal máak sijnal u najmatmajil u táakpajal, bey jeʹe máaxak, ichil u
mayej jalaʹach.
3. U nij jalaʹachil jumpʹéel kaajeʹ u kajnáaliloʹob; beytunoʹ letiʹob kʹaʹabet
u páaybesik u jalaʹachoʹob le ken kʹuchuk tu kʹiinil, tuʹux tuláakal máak unaj
u tukultik tu juunal máax u kʹáat u dzáa jalaʹachil.
Artículo 22
Tuláakal máak, tumeen táakaʹan ichil jumpʹéel kaajeʹ, sijnal u najmatmajil
u kaalantaʹal, yetel u dzaʹabaʹaltiʹ, tumeen u kaajal yetel u yáantiaj u láakʹ
kaajoʹob tu yóokʹol kaabeʹ, le baʹax kʹaʹabettiʹ tiʹal u kuxtaleʹ, tiʹal u béeytal
u kuxtal tiʹ jumpʹéel kkaj yetel u yeʹesik u chíikul u kuxtal, bey jeʹex ku
kʹaʹabetkuunsik u tsikbeʹenil yetel u noʹojaʹanil u kuxtaleʹ.
Artículo 23
1. tuláakal máak sijnal u najmatmajil u dzaʹabal meyajtiʹ, u téetik baʹa meyajil
u kʹáat u beet bey jeʹe máaxakeʹ, kaʹa kuxlak yetel u meyajm yetel u kaalaantaʹal
maʹ u lukʹsaʹal meyajitiʹ.
2. Tuláakal máak sijnal u najmatmajil u náajal bey jeʹex u náajal jeʹe máaxak
ku beetik jumpʹéel meyaj bey jeʹex le ku beetikoʹ.
3. Tuláakal máak ku neyajeʹ sijnal u najmatmajil u boʹotaʹal le beykaʹaj ku
boʹotaʹal u láakʹ máaxoʹob beetik le mayaj ku beetikoʹ, uchak u náajaltik nonoj
u tiʹal u kuxtal maʹalob yetel kúuchkabal, kaʹa dzaʹabaktiʹ le beykaʹaj kʹaʹabet
tiʹal u maʹalob kuxtal bey jeʹex kʹaʹanaʹan tiʹ u tzikbeʹenil wíinikeʹ, yetel
wa maʹatan u náajaltik tu pʹiiseʹ, unaj u chúukbesaʹal tiʹ tumeen jalaʹach.
4. Tiʹ tuláakal máak yaan u páajtalil u muchʹikubáa wa u táakpajal ichil múuchʹkabaloʹob
tiʹal u tokbesaʹal u najmal.
Artículo 24
Tuláakal máak u najmatmajil u chaʹabal u jeʹelel, maʹ u meyaj wa jaypʹéel kʹiin,
maʹ u máan tiʹ bulkʹiin u meyaj yetel u boʹotaʹal u jeʹelel wa jaypʹéel kʹiin
kex maʹatan u meyaj.
Artículo 25
1. Tuláakal máak sijnal u najmatmajil u kuxtal maʹalob paʹteʹ yetel u kúuchkabal,
beeyxan kaʹan yanak u toj óolal, kaʹa kuxlakoʹob tuʹux kaʹa táanilkuunsaʹak
u yantal u janaloʹob, u nookʹoʹob, u yotochoʹob, dzáak yetel tuláakal baʹax
kʹaʹabet tiʹal jumpʹéel maʹalob kuxtal; sijnal xan u najmatmil wa ku pʹáatal
minaʹan meyaj tiʹ, wa ku kʹojaʹantal, ku yúuchul loob tiʹ, ku kíimil yíicham,
ku chʹíijil wa jeʹe baʹalak láak kaʹa lukʹestiʹ kex maʹ u káat baʹax tuʹux ku
kaxtik u kuxtaleʹ.
2. X-yoʹom koʹolel yetel mejen paalaleʹ sijnal u najmatmajil u kalaantaʹaloʹob
maʹalob. Tuláakal mejen paalal síijil tiʹ koʹolel dzokaʹan wa maʹ dzokaʹan u
beeleʹ, u najmalamj u kalaantaʹal tumeen kaaj yetel u yáantaʹal líikʹil maʹalob
tumeen jalaʹach.
Artículo 26
1. Tuláalak máak sijnal u najmatmajil u kaambal. Le yáax kaambaloʹoboʹ kʹanaʹan
maʹ u tojoltik. Le yáax kaambaloʹoboʹ tuláakal máak tzaaj u kʹamik. U kaambalil
jumpʹéel meyajeʹ tuláakal máak xan unaj u kʹamik; baʹaleʹ teʹelaʹ uchak u táakpajal
le máax yaan u muukʹileʹ.
2. Le kaambaloʹ uchak u kaxtik u muʹukʹaʹankuunsik u tsikbeʹenil máak yetel
u beetik u chíimpoltaʹal tumeen tuláakal máak le najmal sijnal yetel wíinikoʹ
bey jeʹex le aʹalmaj tʹaanoʹoboʹ; unaj u yáantaj tiʹal u naʹatikuba wíinik,
u bisikuba maʹalob méekʹtan kaajoʹob, kaajoʹob, múuchʹ kiliʹichkuunsajoʹob;
yetel unaj u yáantaj tiʹ u meyaj Naciones Unidas tiʹal u kuxtal kaajoʹob yetel
jedz óolal.
3. Táatatziloʹobeʹ uchak u téetikoʹob baʹax u kʹáatoʹob ka u kan u paaloʹob.
Artículo 27
1. Tuláakal máak sijnal u najmatmajil u táakpajal tu tʹaan yóolaj ichil u
chíikul u kuxtal u kaajal, u náaysik yóol yetel jadzutz meyajoʹob, u táakpajal
yetel u kʹamik yutzil le xakʹal naʹatoʹoboʹ.
2. Tuláakal máak sijnal u najmatmajil u boʹoybesaʹal u noʹojaʹanil u kuxtal,
baʹal u tiʹal, u meyaj tiʹ xakʹal naʹat, u ikʹil dzíib wa jeʹe baʹalak kaʹa
u meyajteʹ.
Artículo 28
Tuláakal máak sijnal u najmatmajil u yantal u nuʹukbesajil tu kaajal wa tuláakal
yóokʹol kaab tiʹal u dzaʹabal kʹajóoltbil yetel u dzoʹokbesaʹal le Nuʹuktaj
tʹaanaʹ.
Artículo 29
1. Tuláakal máak yaan u kuch uchil u kaajal tumeen chen jaʹali ichil u kaajal
uchak u béeytal u dzoʹokbesik u tsikbeʹenileʹ.
2. Ikil u dzoʹokbesik u najmal yetel u kuxtal ichil le nuʹuktajoʹobaʹ, tuláakal
máakeʹ chen uchak u chíimpoltik yetel maʹ u xaakʹabtik u xuul u tʹaan le Aʹalmaj
Tʹaanoʹob tu yóoʹlal u láakʹ máakoʹoboʹ, yetel u dzoʹokbesaʹal u noʹojaʹanil
kuxtal, u chíimpoltaʹal wíinik yetel u keet yantal u toj óolal kaaj.
3. Le Najmaloʹob yetel u noʹojaʹanil kuxtalaʹ maʹatan u béeytal u dzoʹokbesaʹal
wa maʹatan u chíimpoltaʹal u Nuʹuktaj yetel u Aʹalmaj Tʹaan Naciones Unidas.
Artículo 30
Mixbaíal tiʹ le Nuʹuktaj uchak u chʹaʹabal tumeen jalaʹach, junmúuchʹ máak
wa juntúul máak tiʹal u beetik mixbaʹal tiʹal u weʹetʹel wa maʹ u dzoʹokbesaʹal
le Nuʹuktajoʹob yetel Aʹalmaj Tʹaannoʹob ku dzaʹabal kʹajóoltbil tiʹ le Nuʹuktajaʹ.
[index]